Jatkosodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien pitäisi jäädä eläkkeelle juuri näinä vuosina. Ainakin toistaiseksi suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ei ole vaikuttanut maistereiden työllistymiseen. Epäilen, että eläkkeelle jäävien ihmisten paikalle ei palkata uusia työntekijöitä. Maistereiden työllistyminen esimerkiksi valtionhallintoon on ollut vaikeaa, sillä valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti määräaikaisia työntekijöitä on potkittu valtiolta pois. Uusia työntekijöitä ei myöskään ole otettu eläkkeelle jäävien tilalle. Tuttavani tekevät vakituisluontoisia töitä valtiolle pätkissä tuottavuusohjelman takia. Kuinkahan paljon työpaikkojen uudelleen auki laittaminen ja työntekijän valitseminen hakijoiden joukosta maksaa valtiolle? MTV3:n nettisivujen mukaan mukaan joidenkin virastojen toiminta on heikentynyt valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Tuottavuusohjelmaa on myös kritisoitu siitä, ettei tuottavuus ole parantunut. Onko tuottavuusohjelmassa siis mitään järkeä?
Valtio, kunnat ja yritykset ottavat varsinaisten työntekijöiden sijaan riveihinsä harjoittelijoita tai työelämävalmennuksessa olevia. Nämä työntekijät tekevät työtä palkatta, vain pienelllä työvoimatoimiston korvauksella tai jopa korvauksetta, jos he ovat oppilaitoksesta tulevia harjoittelijoita. Monelle vastavalmistuneelle työelämävalmennuspaikkakin on tietysti kullan arvoinen, sillä sen kautta saa uusia kontakteja ja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa työpaikan.
Minä en ole "päässyt" valmistumiseni jälkeen vielä työelämävalmennukseen. Akateemista taitoa vaativan työelämävalmennuspaikan löytäminen on hankalaa, sillä monien organisaatioiden harjoittelu- ja työelämävalmennuspaikat on täytetty kuukausiksi eteenpäin. Ensimmäisestä ammatistani minulla on jo työkokemusta, joten en tietenkään halua antaa kokemustani liki ilmaiseksi minkään organisaation käyttöön.
Kaikkein mieluiten menisin tekemään oikeaa työtä, josta maksettaisiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Osa-aikainen työ tai pätkätyökin kelpaisi, vakituisesta ja kokopäiväisestä työstä on nyt turha haaveilla. Lottovoiton saaminen on kohta todennököisempää.
Allekirjoitan täysin nuo kuusi viimeistä riviä!
VastaaPoistaValitettavasti ilmaisten harjoittelijoiden käyttö on yrityksissä, valtiolla ja kunnilla nykyään itsestäänselvyys. Vielä 1980-luvulla maksettiin työharjoittelijoillekin ihan oikeaa palkkaa. Itse olin vuonna 1987 puoli vuotta työharjoittelussa tekun ensimmäisellä vuosikurssilla ja tienasin silloin opiskelijalle ihan mukavan summan ja vielä verottomana.
Johonkin työelämävalmennuspaikkaan on muuten jokseenkin turhaa haaveilla työllistyvänsä...
Niin, harjoittelijoiden käytöstä minulla on paljon sanottavaa. Muutamat ystäväni ovat saaneet työpaikkansa työelämävalmennuspaikan kautta, joten kyllä työelämävalmennuksesta tai harjoittelusta voi olla hyötyä. Saa nähdä, että hyödyttääkö työelämävalmennus minua, jos sellaiseen pääsen.
VastaaPoista